Nuori on nuori taustansa huolimatta!

Elämme vuotta 2022, jolloin meidän pitäisi keskittyä nuorten tarpeisiin, mutta sen sijaan puhumme edelleen Suomessa syntyneiden nuorten kulttuuritaustoista.

Onko tarkoituksenmukaista vaihtaa toimintatapoja nuorten taustan mukaan esimerkiksi kotiin soittamisessa kouluaikana ja vapaa-ajalla tai päihde- ja alkoholikokeilusta ilmoittamisessa ?

Eikö maahanmuuttajataustaisilla vanhemmilla ole yhtäläinen oikeus saada tietoa omasta alaikäisestä lapsestaan kuin kantaväestöön kuuluvalla vanhemmalla? 

Joidenkin kulttuurien oletetaan olevan hyvin erilaisia ja tämä saattaa vaikuttaa joidenkin viranomaisten tapaan työskennellä. Nuorten tukemisen sijaan keskustellaan yhteisöstä ja kuvitellaan, että maahanmuuttajilla on yhteishuoltajuus taustan takia. Nuoria puhutellaan ryhmänä ja heiltä odotetaan kollektiivista vastuuta, sekä usein myös saman taustan omaavan henkilön suorittamaa kurittamista. 

Meidän täytyy huomioida sisällissodan vaikutus nuoriin ja yhteisöihin diasporassa. Maiden sisäiset konfliktit, kuten sisällissodat, ovat edelleen ajankohtaisia. Konfliktien huomioiminen edistäisi sekä Suomen turvallisuutta että edesauttaisi myös nuorten kotoutumista Suomessa. 

Meidän täytyy miettiä miten varmistamme, että uuden opitun asian liittäminen vanhaan kokemukseen ei aiheuttaisi ristiriitoja ja näin edistäisi syrjäytymistä. Lisäksi on varmistettava, ettei Suomeen synny kuppikuntia, jotka ajavat entisen kotimaan politiikkaa, joka puolestaan edesauttaisi nuorten syrjäytymistä ja edistäisi eriarvoisuutta. Suomessa ei ole sellaista yhtenäistä tietyn kielistä ryhmää tai yhteisöä, jolla olisi johtaja ylläpitämässä kuria. Se on viranomaistyötä, jonka tehtävänä on aina suojata kansalaisia, varsinkin lapsia. Emme voi asettaa kansalaisia eri asemaan taustansa vuoksi. Vertaistuki on tarpeellista mutta ei ole järjestöjen tehtävä toteuttaa kuntien tai valtion velvollisuuksia.

Lasten ja nuorten tukemisen sijaan maahanmuuttajataustaiset työntekijät joutuvat valistamaan muita työntekijöitä ja väittelemään kulttuureihin ja rasismiin liittyvistä asioista Suomessa päivittäin. Maahanmuuttajataustainen nuori nähdään uhkana tai haavoittuvassa asemassa olevana taustansa vuoksi. Kohtaaminen ei voi olla samanarvoista, jos toiset nähdään uhkana ja toisista ollaan huolissaan. Jos osa nuorista nähdään yksilöinä ja toiset taustansa mukaan, niin heille ei voi tarjota samanlaisia palveluja. 

"Suomen vahvuus on yksilöiden Yhdenvertaisuus. Se tarkoittaa samoja oikeuksia ja vaikuttamisen mahdollisuuksia kaikille ihmisille." (Social Progress Index (SPI), 2018.)

Valkoiselle kantasuomalaisen nuoren vanhemmalle soitetaan kotiin nuoren päihdekokeilusta. Maahanmuuttajataustaisen nuoren kotiin ei soiteta, koska viranomaisilla on ajatus, että asia on kulttuurin takia niin arka asia, että on parempi hoitaa asia jonkun toisen "yhteisön" aikuisen kautta. Tämä ennakkoajatus asettaa nuoret jo lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan. 

Meidän ajatusmaailmamme vaikuttaa siihen, miten toimimme ja kenen hyväksi me toimimme: kuka on kansalainen ja ketä täytyy varjella sekä kuka on uhka ja ketä tulee kurittaa. Täten voimme todeta, että nuorten kohtaaminen ja palveleminen ei tule olemaan tasavertaista niin kauan kuin toimijat ja työntekijät näkevät nuoret eri tavoin. Anti-rasistinen työote opetus ja ohjaustyössä on osoittautunut entistäkin tärkeämmäksi. Moni viranomainen mainitsee pelkäävänsä, että Suomesta voi tulla uusi Ruotsi kun keskustellaan maahanmuuttajataustaisten nuorten jengiytymishaasteista ja rikoksilla ja päihteillä oirelevista maahanmuuttajataustaisista nuorista. Asian eteen ei kuitenkaan tehdä mitään konkreettista.

Moni viranomainen toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen odottaen eri tuloksia. Viranomaisten, päättäjien ja maahanmuuttajien parissa toimivien pitää päästä siitä oletuksesta, että kaikki, jotka tulevat samoista maista tulevat myös toimeen Suomessa, koska omaavat saman kulttuurin tai kielitaustan.  Olemme jättäneet  maahanmuuttajataustaiset ihmiset ratkomaan ongelmia keskenään, kuten Ruotsissa tehtiin aikoinaan. Sen sijaan, että olisimme ohjanneet nuoret olemassa oleviin palveluihin, moni viranomainen mielellään siirtäisi nämä maahanmuuttajayhdistyksien ratkaisemiseksi.

Mikäli meidän täytyy luoda erillinen palvelu taustan takia, olemme Ruotsin tiellä.

Vierailija blogistimme on monikulttuurisen nuorisotyön ammattilainen joka omaa vuosien kokemus viranomaisten ja eri yhteisöjen kanssa työskentelmisestä. Mahad Sheikh Musse

(kuvat: Mahad Sheikh Musse)