In 2011 we produced a book celebrating the first 10 years of Liikkukaa as an umbrella for social sports. Below you find this amazing time-document. It includes our MAPS, Monitoring Attitudes and Progress in Sports research and is written mainly in Finnish and partly in English.
MAPS –kartoitus 2012 (Monitoring Attitude and Progress in Sports)
Survey of yellow and red cards in Finnish football divisions
Liikkukaa ry 2012
•Toteuttaja Liikkukaa ry
•218 tietolähdettä (haastattelut, kyselyt)
•18 vastaajaorganisaatiota
•70 maahanmuuttajataustaista vastaajaa
•6 kuntaa
•4 lajiliittoa
•4 maahanmuuttajaseuraa
•6 jalkapallosarjaa
•90 jalkapallo-ottelua (pöytäkirjat)
•20 kantaväestön seuraa
•1 seminaari

In these games the number of migrant players yellow cards is 2,18 -fold compared to Finnish players yellow cards. (In 2009: In Veikkausliiga 10,59% of migrant players got a yellow card and 10,12% of Finnish players got a yellow card.)

In these games the number of Finnish players yellow cards was 1,2 –fold compared to migrant players yellow cards. (In 2009: 15,10% of migrant players got a yellow card and 15,97% of Finnish players got a yellow card.)

In these games the number of migrant players yellow cards was 1,5 –fold compared to Finnish players yellow cards. (no survey in 2009)

In these games the number of migrant players yellow cards was 1,7 –fold compared to Finnish players yellow cards. (no survey in 2009)

In these games the number of Finnish players yellow cards was 3,3 –fold compared to migrant players yellow cards. (In 2009: 25,41% of migrant players got a yellow card and 10,28 % of Finnish players got a yellow card.)

In these games the number of Finnish players yellow cards was 2,2 –fold compared to migrant players yellow cards. (In 2009: 18,23 of migrant players got a yellow card and 14,28 % of Finnish players got a yellow card and.)
NOTE: - Comparing red cards is unavailing because of the small amount of them - Cumulative yellow cards cause notable fees to clubs 101 o E.g. HDS paid 425€ fee for five games - Differences of yellow cards are increased - Veikkausliiga and Ykkönen are organized by Finnish football federation - Other investigated clubs are organized by Finnish football federations Helsinki and Uudenmaanpiiri - 6. ja 7. divisions were not investigated.
MAPS selvitys 2009-2012
(Participation of migrants in Finnish sports/research and survey)
Kysyttiin maahanmuuttajien osallistumisesta liikuntatoimintaan, rasismihavainnoista yms. Tärkeimmät lajit jalkapallo, koripallo, salibandy ja uinti (maahanmuuttajien suosikkilajit Suomessa) Pääkohderyhminä eri-ikäiset ja eri sukupuolia edustavat maahanmuuttajat ja heidän kanssaan toimivat pääväestön organisaatiot ja kunnat.
Tähän esitykseen koottu tuloksia ja havaintoja vuosilta 2009-2012 Vuosina 2011-12 tehdyn MAPS-selvityksen tuloksia Liikuntavirastot Liikkukaa ry haastatteli viittä eri kuntaa Suomessa (Espoo, Helsinki Tampere, Turku ja Vantaa). Helsingin liikuntavirastossa työskentelee 4,5% maahanmuuttajia. Espoon joissakin laitoksissa ja kentällä työskentelee maahanmuuttajia.
Muiden kuntien liikuntatoimissa ei työskennellyt maahanmuuttajia. Vantaalla ja Turussa oli liikuntatoimeen saatu ilmoituksia rasismista liikunnan kentällä. Yksikään näiden kuntien liikuntatoimen edustajista ei ollut tehnyt ilmoitusta rasistisesta toiminnasta.
Lajiliitot
Liikkukaa ry haastatteli Suomen kuutta eri lajiliittoa. Haastateltavina olivat Koripalloliitto, Uimaliitto, Painiliitto, Jääkiekkoliitto, Jääpalloliitto ja Palloliitto. Näistä liitoista ainoastaan Palloliitossa työskentelee muutama maahanmuuttaja kokopäiväisesti. Lisäksi Painiliiton valiokunnissa tiedettiin toimivan joitakin maahanmuuttajia. Muiden liittojen valiokunnissa tai komiteoissa ei työskennellyt yhtäkään maahanmuuttajaa. 87 Koripalloliitto on saanut ilmoituksia rasistisesta toiminnasta ja Palloliitto on saanut näitä ilmoituksia useamman kerran, jolloin liitosta on myös laitettu ilmoitus eteenpäin. Toisinaan Palloliiton edustaja on ollut tyytyväinen ilmoituksesta seuranneisiin toimiin joissakin tapauksissa, mutta on ollut tilanteita jolloin riittävät toimet eivät toteutuneet. Kantaväestön urheiluseurat Liikkukaa ry selvitti sarjataulukkojen kärkipäässä olevista kahdesta kantaväestön jalkapalloseurasta, kahdesta jääkiekkoseurasta, kolmesta koripalloseurasta ja kahdesta salibandyseurasta maahanmuuttajien asemaa ja tilannetta. Missään näistä seuroista ei työskennellyt yhtäkään maahanmuuttajaa kokopäiväisenä. Myöskään lautakunnissa tai valiokunnissa ei tiedetty olevan yhtäkään maahanmuuttajaa.
Kantaväestön urheiluseuroissa kokopäiväisiä maahanmuuttajatyöntekijöitä löytyi yhden jalkpalloseuran iltapäivätoimintojen ohjaajina. Ylimmillä sarjatasoilla pelaajille, myös maahanmuuttajataustaisille, maksetaan vaihtelevassa määrin palkkioita. Yhdenkään näiden urheiluseurojen valiokunnissa, lautakunnissa tai hallituksissa ei myöskään ollut maahanmuuttajaedustusta. Näiden kantaväestön urheiluseurojen jäsenmaksun keskiarvo ylittää 40€ ja osallistumismaksut voivat olla useita satoja euroja. Lisäksi muita kuluja tulee lisenssimaksusta, turnauksista, pelimatkoista, varusteista yms. Näissä urheiluseuroissa on havaittu rasistista tai syrjivää toimintaa liikunnan parissa. Alle puolet seurojen edustajista kuitenkin ilmoitti saaneensa ilmoituksen tällaisesta toiminnasta työssään. Vain yhden seuran edustaja on tehnyt ilmoituksen rasistisesta tai syrjivästä toiminnasta urheilun parissa.
Maahanmuuttajaurheiluseurat
Liikkukaa ry haastatteli neljää maahanmuuttajaseuraa. Jäsenmaksu näillä seuroilla on keskimäärin alle 7 €. Vakuutusmaksu oli yhdessä seurassa 20-30€ yhtä kautta kohden ja muissa seuroissa maksu oli vapaaehtoinen. Osallistumismaksut ovat keskimäärin alle 19€ näissä seuroissa. Yhdessä seurassa kertyi muita maksuja mm. turnauksista ja peliasuista. Muissa seuroissa ei ollut muita maksuja. Kaikki maahanmuuttajaseurat ovat todistaneet rasistista tai syrjivää toimintaa liikunnassa ja urheilussa. Puolelle on ilmoitettu tällaisesta toiminnasta ja puolet on myös itse ilmoittanut.

Tarkastelussa jalkapallo:
Helsingin piiri •2000-luvun aikana vieraskielisten määrä on kasvanut Helsingissä noin 30 000 hengellä, mikä merkitsee määrän kaksinkertaistumista Kantaväestön joukkueissa maahanmuuttajataustaiset pelaajat ovat rajusti aliedustettuna (2,6%), vaikka vieraskielisten määrä Helsingissä yli 10% (3.-6. divisioonan jokaisesta lohkosta on tutkittu 2 joukkuetta/ yht. 20 joukkuetta) 88 Helsingin piirin maahanmuuttajataustaisten jalkapallojoukkueiden määrä on vähentynyt vuodesta 2004 (19 joukkueesta 15 joukkueeseen) Viimeisen 10 vuoden aikana lopettaneita seuroja on yli 15! Varoitusten epäsuhta maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä on entisestään kasvanut maahanmuuttajille huonompaan suuntaan monessa divisioonassa. Neljännen divisioonan 1. lohkossa ero on 3,3 kertainen (15 peliä).
Selvitys varoituksista ja ulosajoista sarjatasoittain Helsingin piirin jalkapallo-otteluissa kesällä 2011 Veikkausliigan peleissä maahanmuuttajataustaisten pelaajien varoitusten (19,57%) määrä on 2,18 kertainen verratuna kantaväestön pelaajien varoituksiin (8,97%). Vuonna 2009 prosentit: maahanm. 10,59% ja kantav. 10,12% Ykkösen peleissä kantaväestön pelaajien (14,15%) varoitusten määrä on 1,2 kertainen verrattuna maahanmuuttajataustaisten pelaajien (11, 46%) varoituksiin. Vuonna 2009 prosentit: kantav. 15,97% ja maahanm. 15,10% Kakkosen A lohkon peleissä maahanmuuttajataustaisten pelaajien (15,67%)varoitusten määrä on 1,5 kertainen verrattuna kantaväestön pelaajien (10,60%) varoituksiin 89 3. divisioonan 3. lohkon peleissä maahanmuuttajataustaisten pelaajien varoitusten (36,8% ) määrä on 1,7 kertainen verrattuna kantaväestön pelaajien varoituksiin (21,8%) 4. divisioonan 1. lohkon peleissä maahanmuuttajataustaisten pelaajien varoitusten (39,53%) määrä on 3,3 kertainen verrattuna kantaväestön pelaajien varoituksiin (11,88%) Vuonna 2009 prosentit: maahanm. 25,41% ja kantav. 10,28% 5. divisioonan 2. lohkon peleissä maahanmuuttajataustaisten pelaajien varoitusten (14,29%) määrä on 2,2 kertainen verrattuna kantaväestön pelaajien varoituksiin (6,49%) Vuonna 2009 prosentit: maahanm. 18,23% ja kantav. 14,28% (Selvityksessä on vertailtu maahanmuuttajataustaisten pelaajien ja kantaväestön pelaajien saamia varoituksia ja ulosajoja. 3. divisioonan 3. lohkon tiedoista ei löytynyt riittävästi täydennettyjä ottelupöytäkirjoja, joten olemme arvioineet tämän lohkon saatavilla olevien ottelupöytäkirjojen perusteella.) Maahanmuuttajataustaisten osallistumismahdollisuudet esimerkkinä div. 4./ lohko 1 Kantaväestön joukkueita on 12. Puolessa joukkueista ei ole maahanmuuttajataustaisia pelaajia Puolessa maahanmuuttajataustaisia pelaajia on noin 1
Maahanmuuttajataustaiset osallistuvat lähinnä vain itse järjestämiensä joukkueiden kautta (Vastaavia lukuja on löydettävissä myös 5. divisioonan 1. lohkossa)
TALVIURHEILU
•Talvikausi kestää Suomessa 4-6 kuukautta. •Loppuvuodesta 2011 ja alkuvuodesta 2012 Liikkukaa ry kysyi eri talvilajien liitoilta maahanmuuttajien osallistumisesta sekä mahdollisista rasismihavainnoista lajin parissa: •Maahanmuuttajien osallistuminen talvilajeihin havaittiin hyvin vähäiseksi ja myös tietoa aiheesta on niukasti. Satunnaiset projektien hiihto-opastukset eivät ole johtaneet maahanmuuttajien pysyvään hiihtolajien harrastukseen. Tutkituista lajeista taitoluistelu ja lumilautailu näyttävät jossain määrin aktivoivan maahanmuuttajia lajin pariin. Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä, entisen Neuvostoliiton eri alueilta tulleet, ovat melko hyvin mukana myös talvilajien parissa. Maahanmuuttajat osallistuvat myös tuomalla maahan uusia lajeja (kuten (talvi)unifight) ja toimimalla opettajina ja valmentajina. Yleisesti palkattuina työntekijöinä tai luottamustehtävissä talviurheilussa toimii vain entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneita sellaisten lajien parissa (kuten taitoluistelu), joissa heillä on vahvat perinteet. Jääkiekko vetää maahanmuuttajia on mukaansa hyvin vähän. Myös fanien joukossa maahanmuuttajia on vähän, vaikkakin Liikkukaan kokemusten mukaan laji voi alkaa kiinnostaa urheilua seuraavaa väkeä, vaikka laji olisi alkuperäisessä kotimaassa täysin vieras. Vuonna 2011 Suomen voitettua maailmanmestaruuden, sen juhlinnassa esiintyi fanien taholta julkisuuteenkin nousseita rasistisia tapauksia. Maailmanmestarijoukkue ja Jääkiekkoliitto sanoutuivat julkisesti irti tälläisesta käytöksestä. Varusteiden, lisenssien jne. kalleus rajoittaa joidenkin maahanmuuttajaperheiden hakeutumista lajin pariin.
MAAHANMUUTTAJAT JA UINTI
Jo henkilökohtaisen turvallisuuden takia uimataito on Suomessa tärkeä
- Uinti tuo myös monia sosiaalisia etuja ja mahdollisuuksia osallistavaan vuorovaikutukseen.
- Liikkukaa ry on työskennellyt useita vuosia myös Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH ry) kanssa maahanmuuttajien uintiharrastuksen edistämiseksi.
Maaliskuussa 2012 Liikkukaa ja SUH ry järjestivät Muslim Women In Swimming and Sports -seminaarin Seminaarin työryhmät käsittelivät islamin ja liikunnan suhdetta, musliminäkökulmaa liikuntapalveluiden käyttöön sekä palveluntarjoajien näkökulmaa muslimiasiakkaisiin.
Tuloksia:
- Ei yhtä oikeaa tulkintaa ”islamilaisesta elämäntavasta”.
- Islam ei ole liikunnan vastainen: Ihmisruumis (mielen ja sielun tavoin) on meillä lainassa: velvollisuus kunnioittaa sitä ja pitää sitä huolta. Uinti oli jo islamin syntyaikana arvostettu urheilulaji.
- Naisten miehiä heikompi edustus liikunnassa ja urheilussa on ongelma koko urheilumaailmassa.
Musliminaiset tarvitsevat kuitenkin selkeitä mediassakin näkyviä esikuvia urheilun alueella (urheilijoina, valmentajina, opettajina jne.). Musliminaisten liikuntaan osallistumisen rajoitukset liittyvät säädyllisyydestä huolehtimiseen. -Tarkoittaa (yleensä) peittävää pukeutumista (urheiluun tarkoitettu hijab, uintiin uimapukukankainen ”burkini”), ei naisten eristämistä. Kuitenkin esim. Liikkukaan erikseen haastattelema somalinaisten ryhmä katsoi, että heidän osallistumisensa vesijumppaan edellyttäisi heille erikseen uimahallissa varattua uintiaikaa ja sitä, että altaalta ei ole näkyvyyttä ulos. Jotkut somalitaustaisetkin naiset tosin osallistuvat uintiin ilman erityisrajoitteita.
-Pukeutumissääntöä noudattaen liikunta mahdollista myös yhdessä miesten kanssa lajeissa, joissa ei fyysistä kontaktia. (Esim. talvilajit hiihto ja luistelu tai verkon yli pelattavat palloilulajit tennis, sulkapallo ja lentopallo).
Toisaalta vain naisille tarkoitettujen kaupallisten liikuntapalveluiden menestys osoittaa, että kysyntä ulottuu erilaisten vähemmistöryhmien ulkopuolelle.
-Uinnissa pukeutumisvaatimukset liittyvät turvallisuuteen ja hygieniaan. Islamilaisia uimapukujakin on monenlaisia.
-Uimahalleihin sopivan materiaalin varmistamiseksi, voisivat hallit ottaa roolin paitsi tiedon, myös pukujen välittäjinä.
-Riisuuntumiseen ja peseytymiseen liittyvät säädyllisyysratkaisut (suihkuverhot, pukuhuoneiden jakaminen pienemmiksi näkösuojin) eivät vaadi suuria investointeja.
Muslimit eivät ole ainoa käyttäjäryhmä, joka toivottaa tällaiset ratkaisut tervetulleiksi. 92 Muita tuloksia Liikkukaan uintikyselyn 2011-12 perusteella: Suomalaisen alastomuuskulttuurin ja saunan jotkut vastaajista kokevat vaikeiksi sopeutua. (Ei vain muslimit.) Uinnin harrastamisen yleisyys vaihtelee runsaasti. Uimataidottomia on maahanmuuttajien joukossa runsaasti riippumatta siitä, mistä he ovat kotoisin. Tuttu ja luotettava opastaja tärkeä uintikulttuuriin tutustumisessa.
YLEISIÄ HAVAINTOJA
Maahanmuuttajille on hyvin vaikeaa olla mukana kantaväestön urheiluseurojen toiminnassa. Maahanmuuttajat eivät juurikaan mukana Suomen urheilun valiokunnissa. Maahanmuuttajat eivät ole työsuhteissa suomalaisessa urheiluelämässä. Maahanmuuttajat, jotka osallistuvat jonkinlaiseen liikunnan harjoitteluun, ovat yleensä miehiä. Maahanmuuttaja-aktiivit ovat havainneet, että nuorten maahanmuuttajien fyysinen kunto on heikentynyt 10 vuoden aikana, päihteiden käyttö sen sijaan lisääntynyt. Maahanmuuttajaperheiden taloudelliset mahdollisuudet rajoittavat osallistumista urheiluun, sillä kustannukset osallistumisesta valtaväestön urheiluun voi vaihdella välillä 500 - 3000 euroa vuodessa. Maahanmuuttajien itse organisoimat ryhmät tarjoavat mahdollisuuksia toimintaan, joka maksaa vain noin 160 euroa vuodessa (13,50 euroa / kuukausi). Maahanmuuttajien itse organisoimat ryhmät ovat hyviä aktivoimaan heitä ja tarjoavat mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa ja jopa työllistyä liikunnan pariin. Yhdenvertaisuuslaki ei velvoita urheiluliittojen jäseniä tai muita yhdistyksiä osallistumisen esteiden poistamiseen. Jokainen yhdistys päättää itsenäisesti omista jäsenistään. Maahanmuuttajien omissa urheiluseuroissa on koettu ongelmia. Ihmisoikeusliitolle on ilmoitettu, että maahanmuuttajien urheiluseurat ovat kokeneet tulleensa syrjityiksi kuntien jakaessa rahoitusta ja urheilupaikkoja seuroille.

Yleisiä havaintoja negatiivisista kehityssuunnista
Luvut kertovat, että maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan ja urheilun kautta ei ole viimeisen 10 vuoden aikana onnistunut. 93 Maahanmuuttajat ikävälillä 12 - 35 -vuotta on todettu olevan haastavimpia liikuntatoimintojen saavuttavuuden kannalta. Maahanmuuttajanaisten urheiluseuroja ja varsinkin ikääntyneiden maahanmuuttajanaisten tilanne on hyvin haastava. Ikääntyneillä maahanmuuttajilla on myös suuri riski jäädä pois kuntien terveysliikuntapalveluista, jos palveluiden tiedotus tapahtuu vain Internetissä ja rekisteröityminen tapahtuu vain puhelinvastaajan kautta.
Rasismia havaitaan usein (noin 50 prosenttia jalkapallotuomareista sanoo nähneensä rasismia kentällä). Siitä raportoidaan vain harvoin ( 5 tapausta jalkapallossa vuonna 2008), eikä siitä lähes koskaan rangaista.
Haasteet ja maahanmuuttajamäärät ovat kasvaneet, mutta tekijät ovat lamautuneet tai lopettaneet
Suomen Palloliitolla (SPL) ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:llä (SLU) oli erilaisia hankkeita ja komiteoita maahanmuuttajien edustuksen ja osallisuuden vahvistamiseksi ja rasismin torjumiseksi vuodesta 1998 alkaen. Vuosina 2009-10 järjestöt luopuivat tällaisista toimenpiteistä.
Ruohonjuuritasolle ei enää tule resursseja ja vapaaehtoiset ovat hyvin turhautuneita
Helsingin liikuntaviraston on torjunut maahanmuuttajatoimijoiden aloitteet lähteä hakemaan OKM:n kunnille jaettavaa maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla tarkoitettua erityismäärärahaa vuosille 2011 ja 2012 (700.000 euroa vuonna 2011). Kyseessä on maan suurin kaupunki, jolla samalla on suurin maahanmuuttajien prosentuaalinen osuus väestöstä.
Uusia merkittäviä tekijöitä ei ole enää tullut
Pakolaisten pelaaminen kunnallisilla jalkapallokentillä on aiheuttanut julkista paheksuntaa ja mediahälyä.

